Ислам дахь Еврей, Христийн тухай ойлголт

Evreichuud

Tavrat

Odoo ueiin Tavrat- 5 bulgees bulges burddeg ni ehlel (bitie), garalt(ishod), levilchuud(levit), too(chisla) bolon 2dmol huuli yum. Edgeer 5 buleg n evreichuudiin ariun sudriin hamgiin chuhal buleg boldog baina.

2dmol huuli yosoor Musa haziretiin ood bolson, bulshlagdsan, tuuniig dagagchdiin gashuudsan tuhai oguuldeg bolovch Musa alleihissalamiig amid bhad bichegdseniig yaj bolson uil yavdal shig durselj todorhoi bichsen yum be? . Uuniig evreichuud ‘ Burhanaas Musad uheh tuhai hel duuldaj ter amid bhdaa bichij uldeesen yum’ gej tailbarladag. A gehdee enehuu bulegt Musag yaj bulshilj, ulamjlal yosoor yaj orshuulsan, gashuudsan tuhai gardag n humuusiin oroltsoo oorchlolt ene nomond baigaa gedeg n ilt todorhoi iltgej baina.

Evreichuudiin Allah burhany tuhai oilgolt

Allah burhanyg evrei shashind Yahoua bolon Yahue gej nereldeg. Tavrat sudart humuusiin zugees zasan zalruulj zan baidal turhiig eldev yanzaar chimeglesen antropomoriftik buyu burhanyg gants bolovch hun shig durselsen baidag. Yahoua n evreichuuded ulamjlalt burhan meteer durselj tailbarlagddag. Burhan evrei udmyg tusgailan songoj sonor seremj enereld tedniig l bagtaadag. Tednees orool busdyg buteesen bolovch tedend evreichuud shig undur unelemj uhaan gej baidaggui gej uzdeg. Uhaantai, deed angiin ard tumen evreichuud busad ard tumen ni tednii door ajillagsad boldog baina.Tiim bolhoor Evrei shashind delhii niiteeree elseh n yu l bol

Tavrat sudart burhan hunii dur turhuur durslegddeg. Mun izrailiin hovguud( evreichuud) burhandaa esreg zogssony ulmaas burhan tedniig bugdiig n ustgahyg tushaadag tuhai agrdag.Gevch paigambar nar burhanyg yatgaj etsest n burhan ‘zoolorch’ buulgasan zarligtaa haramsdag. (Samuel, 24/16)

Bur Yeremia nomond burhanyg Israeliin hovuudiin tuushtai esreg zogsohiig haraad ‘ haruusan haramsaj hanalaa’ geh n ch bii.

Unuudur Tavrat dah burhany hunii dur turhtei baisan tuhai durdval :Burhan delhiig 6 udurt buteej 7dah udruu amrav(amidralyn ehlel 2/3) gej bichigdsen n burhan sul taltai baisan geh neg jishee yum. Burhandaa haramsah, amrah, yadrah, hulgiin haalgyg garaaraa haasan zereg antropomoriftik oilgoltuud tasraltgui bichigdsen n ilt baina. Deerhi jisheenuudiig harval Tavrat jiriin humuusiin oroltsootoigoor bodit eh hev maygiig n oorchilson n todorhoi haragdaj baina.

Prophet( elch) iin tuhai oilgolt

Iudaizmd elchiin 2 dur chanartai baisniig bichsen n

1. Hun turulhtund elchiig burhand boolchlohod urialan duudah, Allah-aas oor burhan baihgui tuhai oiguulah

2. Ireeduid boloh zuilsiin tuhai medeelj helsen n ireeduid zaaval bieldeg tuhai

Edgeerees gadna Islam shashind prophet-d baih yostoi 5 shinj chanar alga. Tiimees elch nar n humuusiig hudlaa toorogduulj bolno, hudlaa helj bolno, huvia hicheesen tiim zan avir gargaj bolj taarch baigaa biz. Elch naryn tuhai Nuh aleihissalamuer usny daraa usan uzem tarialj, arhichin boldog. Neg odor het ih uusnaas maihandaa untaj hotsordog.Tuhaid n baga huu Ham orj irj aaviigaa nutsgen hevtej baihiig haraad yum nomruuldeg…Gevch Nuh uunii ulmaas huugee bish ach huu Kenaniig haraadag. Tiimees Kenan gedeg ner n Evreichuudiin uzen yaddag nerd tootsogddog.(Amidralyn ehlel 9/20-29)

Evreichuud oorsdod n taarj tohiroogui yavdal garsan tohioldold tsuurhal taraah n tsaashdaad elch naryg ch alahaas butsahgui tiim uls baisan. Zakaria haziret bolon tuunii huu Yahia iimerhuu baidlaar zovlon uzej tsaazlagdsan 2 elch yum. Evreichuudiin tuhai Quran sudart ingej tailbarlasan baidag:

“tednii yos juramgui baidal, Allahyn ugend esreg zogsson n, prophetuudiig gemburuugui baihad n alsan zurh n tsoojtoi gesen uchir haraald urtsun yum. Tiim bish, (tednii zurh tsoojtoi bish, esregeer) ted yum buhend muu talaas n handaj hardag baisan uchraas Allah tednii zurhiig ……. Tiim uchraas tsoohon hedees busad n ………..

Allah burhan Fatiha surah-d evreichuudiin tuhai ‘el-magdub’- uurt ortogsod gesen baidag’

Hristianchuud

Christ shashintnuudyn nom sudryn oilgolt

Bible

Quran sudart bichigdseneer Isus prophet-d Bible nerteigeer gants nom buusan. Unuu ued christuudiin gart bui Bibliin nomnuud Isus prophet ood bolood hagas zuun ongorch baihad bichigdsen baina.

325 ond tsuglarsan Iznik konsuld too n 100d hureh shaham bibluudees neg nuguuduu oiroltsoo utga aguulga buhii 4 hun nom zuvshuurugdsun baina (Iznik- delhiin ontsog bulan burees tsuglarsan popuudiin tsuglaan). Edgeer 4 nom n Markos, Matta, Yuhanna, Yuka bibluud. Edgeer 4 bibliin eh huvilbar n ch baihgui. Uuniig christianchuud hurtle huleen zovshoordog. Uuniig gerchleh barimt materialuud tsoogui olddog.

Odoogiin hereglegdej bui bibluudiin Mattagaas busdynh n huuchin huvilbaruud Grek helend bichigdsen baina. Harin christuudiin oorsniih n bichsen nomnuudad prophet Isus Ibran_arem heleer yaridag bas ene heldeer surgaal ailddag tuhai bichsen baina. A gevch Bibliin bichigdsen hel bolon yesus prophetiin yariany eh tuuvriig n haritsuulahad, yadaj bibliin eh huvilbaruud Yesus prophetiin turulh heleer bichigdsen baih heregteig anhaarauushtai. Hedii tiim bolovch onoogiin Bibliin hel, bur Yesusiin ooriih n surgaal ugs tuunii eh heldeer bichigdeegui yum.

Dorvon Bibliig dugnej, doorhi uneleltiig ogoh bolomjtoi

1. Edgeer nomnuud bugd Isus (aleihissalam)-r bichigdeegui mon ali' aliniig n Isus harj baigaagui

2. Edgeer bibluudiig bichsen humuusiin shinjleh uhaan talaas avhad neleed dutagdaltai baisan ba hen boloh n ch medegdeegui humuus baidag. Bur zarim n bichsen nomnuudtaigaa yamar ch hamaagui humuus n baidag

3.Edgeer bicheechid Bibliig ergen toirniihnii huselt shaardlagaar bichsen baina. Nuguuteiguur edgeer shaardlaga huseltiig tavisan hun ch, ard irged ch medegdehgui

4. Dorvon bibliin eh bichver n baihgui bogood uuniig christuud oorsdoo ch huleen zovshoordog. Bibluudiig negees n nuguu ruu huulj bas orchuulsnan humuusiin yum uzej nud n tailagdaaguig bur muugaasaa bolood neleed olon aldaa dutagdal bii bolsnyg erdemted ch huleen zovshoorch heldeg. Bidnii dubd baigaa odoogiin bibluud bugd garaas gar damjin oorchlogdson tiim bibliig yaj bodit shudarga gej dugnej boloh ve?

5. Mon tuunchlen edgeer bibluudiin bichigdsen tuuh deer sanaa niilsen 2 erdemten shinjleh uhaanch olddoggui bilee

4 bibluudiin aldaa dutagdluudiin jishee
     Markos bolon Yuhanna bibluud Isus (aleihissam)2iin ovog deedes garal turliin tuhai yamar ch yum durddaggui.  Harin Matta bolon Luka 2 nomd ternii garal turliin tuhai bichigdsen baidag. A gehdee Matta Isus aleihissalam-s Ibrahim aleihissalam hurtel 40 ovog toolson bolovch Luka 55 ovog tooldog. Uunees gadna Luka adam (aleihissalam) hurtel nemj 20 hun nemj toolood jagsaaltyg 75 d hurgesen baina. Isusiin garal turliin tuhai Mattagiin 40 gej toolson n Luka dah 15 huniig martaj orhigduulsnaas bish yum. Ovog deedsiih n jagsaaltyg sudlahad ihenhi humuus n neg-negneesee ondoo baisan n, bur tostei neruud n hurtel oor ondoo uls orond amidarch baigaa n haragdna.
    Matta bibliin 1-r bulgiin 1-17dugaar surgaaliudyn dund bichigdseneer Isusiin aav Jusip gedeg hun baisan bolovch yag ene bulgiin 18-25 dugaar surgaaliudad Meriamiin burhanaas bie davhar bolsnyg yaridag. Ene tohioldol 4 bibliin hoorondyn holbootoi aldaa dutagdlyg ilerhiileed zogsohgui neg bibliin neg buleg dotor neg zuil 2 ooroor yarigdahyg anzaarj bolnoi
    Matta bibld Yahia-g Ilia mon boloh tuhai gardag bol harin Yuhanna bibld esregeer Yahia Ilia bish gesen baina
   Yahiagiin Isusiig tanij meddeg tuhai gardag hesguuded nileed yalgaa gardag. Harin Yahia alagdsan tuhai Matta Markos 2t bagahan gardag bolovch Yuhannad ene tuhai erdoo ch durdagdaagui baina.
  Isusiig zarim negt n hunii huuhed nuguu negt n burhny huuhed gej gardgiig yu gej oilgoh ve? 1 hun burhan, hun 2iin hoeulangiinh n huuhed baij bolno gejuu? Allah bol huniig buteegch, harin Isusiig Allahyn huuhed gesen baidag. Tiim bol hun Allah burhan en tentsuu gesen ug bolj garna. Gevch Bibld Allah burhan Isusiin dotor orj hunii nudend tuunii bieer damjin haragdsan tuhai, Isus burhan shig tiim hun baisan tuhai ichguurgui bichsen n uuniig burhan dutagdal gachigdaltai hun shig baidag gesen dugnelted hurgene.
   Isusiig krestlehed Matta Markos bibluuded -burhan min namaig yagaad hayav gej helsen tuhai durddag bolovch ene bol burhny elchdiin helheer tiim ug bish. Burhny  uur hileng darhyn tuld huug n gants jimsnees bolj alah tuhai itgel, neg alimnii toloo tseerlej amiig n avah yamar itgej bolomgui itgel ve?! Ene bol uhaanguidel.Christuud edgeer hiisen ichguurgui zuilsee ul toon humuusiig hristiin shashind duudahdaa Isusiig humuusiin nugliig oortoo avhyn tuld amia ogson gej tailbarlaj, buhleeree buruudsan shashin shutlegee humuust setgel tatmaar baidlaar haruulj itguulehiig zoridog n hudlaa bish yum
 Christiin shashin dah Allah-yn oilgolt ba 3 tengeriin (Taslis)- yn tuhai oilgolt
 Isusiig yuch bicheegui n  unuu ueiin Bibld ch gesen tuunii tengert nisen odhoos nileed hugatsaa ongorsnii daraagaar humuusiin oroltsootoigoor 3 tenger burhan oilgolt yaj Tavhid(gants burhand itgegch ) shashind orsnoor n ch amarhan oilgogdoh bizee.
Taslis( guravlah) hristianchuudiin huvid :aav, huu bolon tuunii ami' "gurvalsan holboogoor burdsen Burhny muhai itgel bishreliig haruuldag negen ug bilee. Eronhiidoo christuud burhnyg gants gej itgedeg monoteist uzeltei bilee. Gevch 325 ond bolson Iznisiin tsuglaand gurvalsan holboony tuhai ug durdagdaagui zovhon burhan, tuunii huu hoeriin tuhai yarigdsan bol 533 ond tsuglasan Konstantinopolis konsuld christuud 3 undes oor ugeer helbel Taslis baidaltai 1 burhnyg shuthiig sanal bolgoson baina. Isus 2000 jiliin omno orshoogui, daraagaar tursun bilee. Burhand daraagaar tursun, bii bolson gesen oilgolt itgel unemshliig hudlaa naaj neeh n une zovt oroh uu? Tegvel Christuudiin huvid Burhan humuus tuuniig krestelheer tiim chadalgui sul doroi yum gejuu? Uchir n Bibluuded Isusiig husehgui baihad hucheer krestelsen tuhai gardag n Mattad: 27/46 " Burhan min namaig yagaad hayav? " gej hashgirdag. Mattad tuunii iinhuu zovj krestend baihad nas barahaas umnu helsen ug n baij. Gevh edgeer ugs bol burhny shilegdsen elch naryn yarih ug yasan ch bish bilee.
Ene tuhai Quran sudart (baqara 163) herev gazar tengert Allahaas busad burhad baival gazar tengriin togtvor juram  aldagdah n damjiggui tuhai mun Allahaas busad burhad baisan bol ur dun n yamar baih tuhai:
 " Allah burhand huuhed gej baihgui. Ternees gadna tuunees oor burhan baihgui, baisan bol medeej burhan bur oorsdiihoo buteesen humuusee iveeldee avch busdyg n hayah baisan. Allah burhan tednii durselsen shig bish"(Muminun 91)